lauantai 8. kesäkuuta 2013

Ihan he(lsi)ngissä

Heippa, kyllä minulla henki kulkee, vaikka nämä puolivuosittaiset ruokamyrkytykseni alkavatkin olla kerta kerralta rankempia.

Olen kuitenkin ehtinyt tehdä muutakin kuin vain sairastaa ja siihen muuhun aikani onkin pääasiassa tällä viikolla mennyt. Esitän teille kuva-arvoitukset viikostani, mutta ensin lyhyesti kahdesta edellisestä työhaastattelusta (kuulen kansan syvien rivien voihkivan: Ei taas!).

Olen käynyt tässä noin viikon aikana kahdessa haastattelussa. Haluan vielä tarkentaa, että haastattelut tapahtuivat eri yrityksissä. Kumpaakaan haastattelua ei minun paikallaolostani huolimatta voitu suorittaa, sillä kummassakaan yrityksessä ei rekrytoinnista vastaava henkilö ollut paikalla. Siis voitteko uskoa!
Molempiin haastatteluihin saavuin alle 48 tunnin varoitusajalla ja silti, tämän 48h, eli alle 16 työtunnin aikana oli asia jotenkin joko päässyt unohtumaan tai tilanteet muuttuneet niin, ettei minulle ollut enää yrityksissä aikaa. Toki yllättäviin tilanteisiin on reagoitava yrityksessä kuin yrityksessä, mutta entä  niinkin uusi laite kuin puhelin, olisiko yksi viesti liikaa vaadittu?

Vastavalmistuneen maisterin ihmisarvo on tällä hetkellä aika olematon. Tuleeko teille mieleen mitään muuta tilannetta, jossa ihmistä voisi kohdella noin. Vastavalmistuneita maistereita on nyt niin paljon, että niitä tarjoutuu töihin ovista ja ikkunoista - se on ihan sama vaikka osaa kohtelisi huonosti, kun aina joku saapuu silti töihin riemusta kiljuen.

Huvittavan nyanssin tähän saagaan tuo se, että toisessa näistä ei-haastatteluista minulta silti ehdittiin (käytännössä siis ovella) tiedustella sekä perhesuhteideni tila että poliittinen kantani (tämä oli ensimmäinen tätä lajia) ja vielä sivuta hieman raha-asioita. Kertokaa kenet pitää lepyttää, että tuurini muuttuu.

Kuva-arvoituksen viimeinen osa sivuaa tätä turhautumiseni määrää ja mahdollista (toivottavaa) ratkaisua siihen. Ensin kuitenkin niihin hauskempiin viikon aktiviteetteihin:
Ensimmäistä vihjekuvaa: missä kävin? Lasissa kuplii Lanson Rose Brut, joka ei ollut ihan suuni mukaisinta. Mutta väri oli kaunis!
Vastauksena kysymykseen; kävin vanhempieni kanssa päiväreissulla Tallinnassa. Ostin halpaa skumppaa ja tosi kivan jakun Zarasta (kuvaa varmasti myöhemmin). On hyvä matkustaa "hieman iäkkäämpien" kanssa, kun päivätorkuille tarvitaan iso ja hieno hytti, niin taudistaan toipuvakin saa rauhassa levätä merimatkan taxfree-ostojen lomassa :D
Tallinnassa katseltiin ja kierreltiin ja syötiin hyvin Cru -hotellin ravintolassa. Leipä tarjoiltiin kauniisti, myös levite oli esillä todella kivasti. Mielestäni saaristolaisleipää ei tarvitsisi pilata hedelmillä, mutta on se aina silti tosi hyvää.
Tonnikalaa alkuun, oijoi. Tiedän, ettei tiedostava ihminen syö tonnikalaa, mutta kun se on niin hyvää.
Pääruoaksi nauttimani kala-annos oli ihan jees. Kaunis, hieman suolaton. Eniten minua häiritsi tuo ihme leivitys, johon en saanut oikein mitään tarttumapintaa, se oli aika turha. Kuvan yläreunasta saanee inan verran paremman käsityksen levitteen kivasta esillepanosta.
Sitten vielä se lupaamani työnhakuun liittyvä vihjekuva. En jaksanut enää odotella ihmettä työllistymiseni suhteen, eikä tyylinäni muutenkaan ole jäädä tuleen makaamaan, joten pakkasin kimpsuliinini ja kampsuliinini ja minusta tuli helsinkiläinen. Jospa niitä töitä pian, kun ei luulisi sitoutumiseni asteen olevan enää kovin epäselvä yhdellekään toimitusjohtajaherralle.

Rakkaat blogistiystäväni; vaikken olekaan nyt jaksanut kommentoida ahkerasti teille, olen tiiviisti silti seuranut ja elänyt mukana jokaisen teidän arjen ja juhlan, jonka olette toipumisaikanani ;P blogeissanne jakaneet. Helsinkiläiset blogiystäväni voivat myös jatkossa nykiä vastaantullessa hihasta, eikös juu :)

2 kommenttia:

  1. Hei sulla on tosi kiinnostava blogi! :D Jään ehdottomasti seurailemaan. Tässä uusimmassa postauksessa on mahtavia noi ruokakuvat, tosi onnistuneita (mitä nyt itse tiedän gourment-kuvaamisesta vähän)! Ja joo, itsekin olen tonnikalaa syönyt ravintolassa pahalla omatunnolla, mutta oli kyllä _huonoa_. Olen kauhea ruokasnobi :')

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! :)
      Tonnikala on kyllä tosi pahaa jos se ei ole tosi hyvää (haha). Siis jos se on paistettu liian kypsäksi siitä ei tule kuin vihaiseksi.

      Poista